Jo vihertää

Taisin turhaan epäillä näiden yrttipurkkien satokykyä. Näin reippaasti on molemmat lähteneet kasvuun.
Suurella mielenkiinnolla seuraan tuon laventelin kasvua, en ole koskaan ennen sitä kasvattanut. Mahtaakohan ihan kukkia?


Paprikat, persilja ja lempi yrttini basilika ovat myös terhakkaasti kasvussa. Upeita pieniä elämänalkuja.

Se on kuulkaas luvannut nyt lämpenevää. Saattaa kevät sieltä tulla kuitenkin, vaikka talvi kovasti yrittää sinnitellä vastaan. Eilen aamulla nähtiin poikien kanssa ensimmäinen sepelkyyhkypari ja ilma jo raikuu monenlaista linnun viserrystä.
Huomenna alkaa yksi kevään merkki, Stokkan Hullut Päivät. Kaupunki taas täyttyy keltaisia muovikasseja kantavista naisihmisistä, no kantaa niitä jokunen mieskin.

Kesäaika

Se on sitten kesäaika.
Aamulla taas mietitytti tämän kellonsiirtoruljanssin järkevyyttä. Illalla ei tahdo saada lapsia ajoissa nukkumaan, kun on niin valoisaa, eikä aamulla hereille, kun on vielä niin hämärää.

Esikoisen partioreissu oli ollut mukava, suotta hermoilin. Poika kehui nukkuneensakin paremmin laavussa kuin kotona. (Ehkä pitää siirtää sälli pihaelätiksi. ) Eikä repusta ollut käytetty yhtäkään vaihtovaatetta, joten onneksi ei pakattu enempää turhaa kannettavaa.
Hienoja kokemuksia nämä tällaiset reissut varmasti ovat, kerääntyy muistoja ja erämiestaitoja. Uskoisin, että nämä kasvattaa myös itsetuntoa, antaa sellaista pärjäämisen tunnetta kun eletään metsässä itsekseen ilman vanhempien hössäämistä.

Persoonallisuustestin tulokset

Elämän talon Jossulla oli linkki hauskaan persoonallisuustestiin. Käväisin testaamassa ja tämä oli tulos.


Seuraava kaavio kuvaa vastausteni sijoittumista

Ekstrovertti -----------*-------Introvertti
Käytännöllinen -----------*--------Intuitiivinen
Ajattelija ---------------*----Tuntija
Impulsiivinen -----------*--------Harkitsija


Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi.
Olet intuitiolla varustettu, ihmisistä ja asioista huolta pitävä, rauhallinen ja rauhaa rakastava, syvällinen ja monisyinen ihminen.

Osaat yhtä luontevasti kohdata elämän henkilökohtaisia ja analyyttisiä tilanteita. Ihmistyyppisi on yleensä sopivimmillaan sisäisten asioiden ja näkymien kanssa, mutta tarvitsee jossakin määrin myös ihmiskontakteja. Tämä vastakkainasettelu aiheuttaakin toisinaan ongelmia. Olet sanavalmis, empaattinen ja idealistinen. Yleensä kaltaisesi ihminen sanoo vain tietävänsä asiat suoralta kädeltä, mutta ei välttämättä osaa selittää asioita toisille.
Tunnet vahvasti toisten ihmisten tunteiden mukana, ja osaat tunnistaa hyvän ja pahan eri asioista ja tilanteista. Tästä syystä sovellut ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Nautit siitä, että voit olla avuksi toisille.

Kun olet tehnyt jostakin asiasta päätöksen ja asettanut tavoitteesi, mitkään järkisyyt eivät saa päätäsi kääntymään. Se, osaatko kääntää tämän ominaisuuden sinnikkyydeksi, vai oletko pelkästään jääräpäinen, määrääkin helposti koko elämäsi suunnan ja menestyksen.

Jossainmäärin tunnistan itseni. Hauska testi.

Lunta taas

Sunnuntaiaamulla luonto oli taas kääriytynyt valkoiseen pumpuliin. Yönaikana oli tullut melkoinen kerros lunta.

Mielessäni kaiversi huoli esikoisestamme, joka on partion yöretkellä nukkumassa laavussa.

Onkohan siellä ollut kylmä makupusseissa, onkohan ollut riittävästi kuivia vaihtovaatteita mukana? Kantamukset eivät kuitenkaan voineet olla kovin painavia, sillä rinkkoja oli kannettava laavulle pitkospuita pitkin. Ikimuistettava elämysretki se on varmasti ollut pojalle. Saapa nähdä millaisella mielellä hän iltapäivällä tulee kotiin.

Autokuume

Joka kevät minuun iskee autokuume, se tapahtuu aina samaan aikaan kun päivä pitenee.
Kuume nousee, kun silmäni iskeytyvät johonkin pieneen söpöön "kauppakassiin". Ensimmäinen ihastukseni oli Citroen C2, sitten Smart, tänä keväänä kuumeen nosti Toyotan uutuus iQ.
Aivan ihku auto, niin söpö ja ketterä, vaan niin vietävän kallis.

Nyt alkaa kova kuumeenlaskukuuri järkeilyllä: Mihin mokomaa tarvitsen, meillä on kävelymatkan päässä kaikki. Turun keskustaankin muutama kilometri, bussi kulkee 50 metrin päästä (mutta vain kerran tunnissa). Meillä on jo auto, pari kuukautta vanha, (mutta niin iso ja kömpelö). Polttoaine on kallista, (mutta tämä syö niin vähän), Auton hinnalla perheemme tekisi viitenä vuotena hienon ulkomaanreissun, (hmm). Nyt on lama ja huonot ajat ostella turhuuksia...

Ehkä otan tänäkin vuonna tupla-annoksen asperiinia ja ihailen vain iQja, kun ne ajavat ohitseni.

Valoisat aamut

Ihana herätä, kun aamu valkenee jo kukonlaulun aikaan. On paljon keveämpää avata silmät ja nousta ylös, kun ulkona aurinko jo kurkistelee horisontissa.
No, kohta on taas kellojensiirto kesäaikaan ja silloinhan aamut taas pimenevät. Väliaikaisesti.


Kaivoin jo vanhan pääsiäispupuluudan kätköstään ovenpieltä koristamaan.
Kyllä näitä pääsiäiskoristeita saa jo alkaa laittamaan esille. Ei niitä kuitenkaan pääsiäisen jälkeen enää kauaa viitsi esillä pitää. Pääsiäisestähän ei ole kuin pari viikkoa vappuun.


No, joskus liika hoppuilu kostautuu. Näin kävi ulos istuttamieni narsissien tämän viimeisen lumipyryn seurauksena.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Outo ilmiö ja synttärihumua

Vehnäni on venähtänyt jo näin komeaksi.
Ensin tuntui, ettei kasvu ala lainkaan, mutta sitten vihreitä tappeja alkoi nousta mullasta ja hetken päästä hasvu oli jo huikeaa. Tällä kasvuvauhdilla pääsiäisenä tässä kasvaa jo tähkiä.

Näissä vehnän oraissa on outo ilmiö, johon en ole ennen törmännyt. Usean oraan päässä on kirkas nestepisara. Tosi hienon näköisiä, mutta miksiköhän ne ovat syntyneet?


Kaksosten synttärikemut menivät mukavasti ja jos metelitaso on viihtymisen mittarina, vieraatkin viihtyivät vallan mainiosti.
Tarjottavaakin keksin ja tuntui maistuvan pojille. Varsinkin vesimeloni, neekerinsuukot ja prinssinakit nousivat suosikeiksi.
Tämän ikäisille pojille ei enää tarvinnut keksiä mitään ohjelmaa, vaan he ideoivat itse tekemistä.

Nämä kotisynttärit ovat vaan nykyisin kovin harvinaisia. Pojat ovat olleet ainakin sirkus- , Hese-, keilailu-, laserasesota-, hohtominigolf-, cartingauto-ja Hoplopsynttäreillä. Alkuun tuntui, että kehtaako enää ollenkaan kotisynttäreitä järjestää, mutta taisivat ne kuitenkin olla ihan mieluisat.

Synttärit, jotka järjestettiin esikoisen täyttäessä 5-v, olivat monien mielestä kivat. Silloin tammikuussa oli paljon lunta ja järjestettiin juhlat ulkona. Kutsuttiin kavereita isiensä kanssa.

Laitettiin pihalle pressusta laavu, jonka eteen nuotio makkaran paistoa ja lämmittelyä varten, oli kuumaa mehua ja pullaa, mäenlaskua, luontopolku metsikössä, jossa isät ja pojat saivat ratkaista pulmia ja kysymyksiä ja pidettiin leikkimielisiä kilpailuja. Esim. jaettiin vieraat kahteen viestijoukkueeseen, pojat olivat isiensä reppuselässä ja kukin pari vuorollaan juoksi telineelle, johon oli ripustettu ilmapalloja ja poikien piti puhkaista ilmapallo, sitten pari juoksi takaisin jonon viimeiseksi lähettäen seuraavan suorittamaan tehtävää. Kaikilla oli tosi hauskaa.


Sunnuntaiaamun kirpparireissulta tuli mukaan tämä laskuvarjohyppääjä. Kookkaalla miekkosella (yli 50 cm) on niin onnellinen ilme vapaalennollaan, että hurmasi hymyllään minut täysin. Arvatkaapa mitä maksoi?
Kokonaiset 3 euroa.
Hymyni oli varmasti yhtä leveä kun kannoin tämän autoon.

Pikaisesti kirpparilla

Töistä tullessa tein pikaisen kirpparikierroksen. Kuten ennenkin olen kirjoittanut se on hyvä keino pudottaa työasiat mielestä viikonlopuksi. Tällaisia aarteita tänään.

Lasisen kulhon reunoilla on kohollaan muutama kärpäsfiguuri. Erikoinen kippo, koska en ole ennen samanlaiseen törmännyt otin sen meille asumaan.


Nippu vanhoja muotkuvia löytyi myös.
Näistä voi joskus jotain mukavaa kehitellä, kun omien sukulaisten kuvat on liimattuna albumeihin, eikä niitä muutenkaan raaski tuunailla, jotta säilyväisivät hyvinä muistoina myös jälkipolville.

Hauskoja pieniä torttuformuja, näillä voisi leipoa monta pientä torttua. Sopivia annospaloja.

Tosi mieluisa oli tämä puukorkkinen pullo ja metalliset munakupit. Näistä voisi tarjoilla vappuna kalapöydän snapsit. Munakupit ovat hauskoja snapsilaseina ja läpinäkyvään pulloon voisi laittaa snapsiviinan koristeeksi jonkin yrtin oksan.

Nämä mininallukat, pupu ja tuoli ovat aikaisempia löytöjäni.

Kaikilla noilla eläinhahmoilla on nivelillä taivutettavat jalat ja kädet sekä pyöritettävä pää. On siinä tekijöillänsä ollut näpertämistä.

Postissa odotti yllätys. Unelmakerhon (Hölmö nimi kirjakerholla, mutta tarjoaa kivoja käsityö- ja askartelukirjoja) liittymiskirjat olivat tulleet, jee.

Kaksi Tildakirjaa ja tilkkutyökirja.

Sisusta Tildan tapaa-kirja sisälsi paljon hauskaa ommeltavaa kesäiseen kotiin. Merihenkisiä enkeleitä, merihevosia, meritähtiä jopa merilintujakin oli oikein onnistuneesti saatu tehtyä kankaasta. Näitä pitää (joskus, kun on aikaa) kokeilla.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Iltarusko

Katsokaa millaisella iltaruskolla meitä hemmoteltiin tänään. Mustarastas lauloi täyttä kurkkua taustamusiikiksi tälle taivaalliselle loistolle.


Taivaanrannanmaalari oli kyllä innostunut käyttämään koko oranssinpunaisen maalivarastonsa tähän teokseen. Oli hänkin jo varmasti kyllästynyt niihin harmaan eri sävyihin, joilla viimeaikoina taivas on ollut sävytettynä.

Muutoinkin tänään oli ihana aurinkoinen päivä, lumet sulivat kohisten ja kaupungilla harjakoneet jo siivoilivat katuhiekoituksia pois.

Pitäisi itsekin saada jokin siivousintotartunta, lauantaina on kaksoispoikieni 9- vuotissynntärit ja talo täyttyy koulukavereista. Sunnuntaina on sukulaisten vuoro. Jotain mukavaa tarjottavaakin pitäisi loihtia. Onko kellään hyviä tarjoiluehdoituksia tokaluokkaiselle poikaporukalle? Vinkkejä otan kiitollisuudella vastaan.

Kiitos kaunis

Olen aivan hyperonnellinen, blogini sai ensimmäiset tunnustuksensa ja heti samalla kertaa KAKSI!

Kiitos Elämäntalon Jossulle!

Ja kiitos Haapioahon Hannalle!

Kiitos kaikille, jotka ovat käyneet sivuillani ja erityisesti jättämänne viestit ovat aina lämmittäneet mieltäni.

Tämän tunnustuksen haluan antaa edelleen seuraaville blogeille:

Siipiensuojassa Possumammalle

Iltapuuroblogin Marille

Vaapukkamehulle

Tuokoon se mukanaan teille yhtä paljon mielihyvää kuin toi minullekin!

Nön-niin

Piti viettää leppoisa huilipäivä. Mies on geokätköilemässä Tampereella ja lapset touhuissaan. Aamulla tein virkistävän kirpparireissun ja sitten ajattelin selailla uusimpia lehtiä (uusin Maalaisunelmia- lehti tuli viikolla, enkä ole ehtinyt sitä vielä lukea) ja käydä kurkkimassa blogisivuja.

Mutta niin siinä taas kävi, että kun muutaman blogisivun oli käynyt läpi, ihmetellyt niiden touhuntäyteisiä tekijöitä, iski outo tunne...jotain tarttis tehdä.

Tunteesta ei päässyt eroon vaikka join kupin kahvia ja yritin tietoisesti tyhjentää mieleni.

Ei siinä muu auttanut kun ryhtyä kylvöpuuhiin. Kylvin paprikan, persiljan siemeniä, nämä uudet basilika- ja laventelisaavit ja vähän lisää basilikaa. Jotta basilikaa saataisiin jo heti napsittua ruuankoristukseksi ja mausteeksi istutin suurempaan ruukkuun ruokakaupasta hankitun ruukkubasilikan. Olen saman tehnyt useana vuotena ja joskus tällainen ruukkubasilika on tehnyt satoa koko kesän.


Leveälehtisen rairuohon (= vehnä) kylvin myös. Osan kylvin tuohon laakeaan keltaiseen kippoon ja osan oliviveneeseen. Oliviveneestä voi tulla hauska, vähän tilaa vievä pääsiäiskoristus ruokapöydälle.


Kirpparilta bongasin tämän varjostimen 4 e.

Tässä aiemmin ostettuja puuleluja. Tuo hilpeä heppa maksoi 3 euoa, juna 4 , auto ja lentsikka parin euron kieppeillä.

Hepan varren päässä on tällainen hieno puupyörä.

Hepan korvat ja suu liikkuvat, joten sille saa erillaisia ilmeitä.

Moni varmasti ihmettelee, mitä kummaa ostelen tuollaisia leluja, kun pojatkin ovat kasvaneet ohi moisten.

Nuo käytetyt lelut vaan ovat niin ihania. Niissä on ajan patinaa ja vanhemmissa leluissa (ajalta, jolloin leluja ei ollut kaaokseksi asti) näkyy kaiken sen niihin kohdistuneen hoivailun ja hellyydenosoitusten merkit. Kun lapsilla oli ennen vain muutamia leluja niitä arvostettiin ja niillä leikittiin vuosikausia. Nyt tuntuu, ettei lapset löydä siitä omistamastaan lelumassasta yhtään suosikkia, jolla leikki jatkuisi ensi-innostuksen laannuttua. Surutta ne myydään kirppiksellä pois.

Ehkä joskus vanhana perustan oman lelumuseon tai lahjoitan "aarteeni" sellaiseen.

Nyt pitää varmasti aloittaa yhden oven maalaus, tuli ihan sellainen olo yhden puuhakkaan ovimaalarin blogia luettuani. :)

Puuhakasta alkavaa viikkoa!

P.S. Jos ajattelette joskus pitää ihan oikean huilipäivän, älkää vaan silloin lukeko yhtään blogia.

Tästä se alkaa

Kun ei ulkona vielä pääse pöllyttelemään multaa, voi pieniä kylvöhommia treenailla sisällä.
Oikein innokkaasti multaa tonkimalla saa kynnenalusiin asianmukaiset tummat raidat ja nenän oikein liki kylvöstä tunkemalla, saa sieraimiinsa muhevat märän mullan aromit.
Pah, korvikkeita .

Ostin tällaiset pienet yrttisaavit ja kokeilen kasvaako niistä mitään. Toisesta pitäisi tulla tuuhea basilika ja toisesta runsaskukkainen laventeli. Hieman skeptisesti suhtaudun lupauksiin. Saavi on pieni ja multaa kourallinen, joten mahtaako noista aineksista kovin tuuheaa kasvustoa saada kasvatettua. Ihan hauska kuitenkin kokeiluna ja saavit on sievät.

Rairuohon siemenetkin ostin samalla kertaa.
Taimikaupasta haettiin pikkunarsissit ja keltaiset vuokot antamaan kevään väriä pöydille.
Teki mieli hakea pöytäkoristeeksi jo muutama tipukin laatikoistaan .
Pääsiäistä pukkaa.

Kirpparilta löysin tämän hauskan ukkelin. Se sai pideltäväkseen pääsiäispupun. Ukkelin saa väänneltyä ihan millaiseen asentoon tahansa rautalankarunkonsa vuoksi.

Sen veikeää ilmettä katsellessa tulee itsekin hyvälle tuulelle.

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Kesäkotielämää

Ostin kirja-alesta nipun sisustuskirjoja. Tämä Kesäkotielämää kirja nousi kyllä nipun parhaimmaksi ostokseksi. Sitä on tullut selailtua monena iltana.
Kirjassa on ihanan tunnelmallisia kuvia ihan tavallistenkin ihmisten saavutettavissa olevista kesäkodeista, osa aivan pikkuruisiakin mökkejä eikä mitään miljonäärien ökyhuviloita. Lisäksi kirjassa on ihan luettavaakin, mökkeilyn historiaa on esitetty vanhoin valokuvin ja tekstein.


Kuvien kesäkodeista monet ovat aika yksinkertaisesti sisustettuja, mutta ihanan raikkaita ja valoisia.

Sivuilla on esitelty myös kesäkotien asukkeja.

Esittelyjen lomassa on reseptejä kesän drinkeiksi. ;)

Mökkejä on kuvattu sisältä ja ulkoa.

Tässäkin kuvassa voi oikein tuntea kesäisen tuulen löyhyttävän vuodekatosta ja avoimesta ovesta kuulla lintujen liverryksen. Ahhh..Kesäloman kiireettömät aamut...

Kirjan loppuosassa on vinkkejä remonttiin ja puutarhanhoitoon.
Jos jostain saat tämän käsiisi, suosittelen sen lukemista ihan sen sisältämän tunnelman vuoksi, vaikkei mökkiä omistaisi eikä sellaista edes haluaisikaan.

Pipot paikoilleen

Meillä oli aikaisemmin joka aamu hirmuinen hässäkkä, kun pojat hakivat pipojaan ja hanskojaan.
Ne olivat aina kadoksissa, jos löytyi hanska, niin ei sille paria tai mukana oli kaksi saman käden hanskaa. Näitä kadonneita vaatekappaleita pengottiin kiireellä porukassa ja usein sananvaihto kiivastui melko kovaäänisksi.

Mietin erillaisia ratkaisuja ongelmaan, jotta aamut sujuisivat helpommin. Sitten äkkäsin Biltemasta tällaiset polkuoyörän korit. Pienemmät on pojille ja isommat aikuisille, niissä on juuri sopivat koukut, joista ne saa napakasti kiinni patterin reunaan. Jos vermeet ovat vähän kosteitakin, tässä patterin reunalla ne kuivuvat ja oikein kosteat saa korin reunalle nimikoituihin
pyykkipoikiin roikkumaan. Korit saa helposti jälkiä jättämättä poistettua. Tämä systeemi on toiminut hyvin.


Tässä vielä kuvat eteisen sähkökaapin ovesta maalattuna. Se oli sellainen puun värinen lakattu, kuten maalaamani väliovetkin. Harmi, ettei tullut kuvattua ennen maalausta- muutos on melkoinen.

Mukavaa alkuviikkoa!

Pupujen pippalot ja inhokkiruokia

(Ylin kuva napattu googlesta)
Kun ilta hämärtyy alkaa pihallemme kerääntyä juhlijoiden joukko. Pitkäkorvat töpöhännät aloittavat riehakkat pidot. Mitenköhän ne mahtavat kutsut toimittaa perille, mutta järjestelmä toimii paremmin kuin Itella, sillä kaikki kusutut saapuvat paikalle.
Jänöjen tarjoiluna on pihalle tarkoituksella jättämäämme leikatut omenapuunoksat.( Olemme jättäneet oksat jo muutamana vuotena puiden alle pupujen järsittäväksi ja keränneet ne pois sitten kun kuoret on kaluttu.)
Puput eivät ole mitään siistejä juhlijoita, jäljistä päätellen yön pimeydessä on remuttu oikein kunnolla.

Tästä pupujen syöpöttelystä pääsenkin kepeästi aasinsiltaa pitkin saamani haasteen kimppuun.

Sain haasteen ( kiitos siitä) Elämän talon Jossulta listata 5 inhokkiruokaa.

Tehtävä on haastava, sillä iän karttuessa inhokkiruokalista on kuivettunut kokoon lähes olemattomaksi. Lapsena tämä lista olisi ollut pitkä, mutta nyt kelpaa melkein mikä ruoka vaan, kunhan se on tuoretta ja hyvin valmistettua.

Etanat, mädit ja äyriäiset ovat herkkuani, olen joskus syönyt sammakonreisiäkin, eivätkä nekään huonoja olleet. Mutta mitä inhoaisin.

1. Silli

-uusien perunooidenkin lisukkeena valikoin silakkasäilykkeen. Sillin maku on huono.

2. Jäähtynyt klönttinen kaurapuuro

-lämpimänä ja sileänä menee, mutta jäähtyneenä...

3. Mustekalarenkaat

-on kuin polkupyörän sisäkumia söisi ja sitten ne nyppylät tuntuvat suussa iljettäviltä.

Nyt pitää jo pinnistellä, mitä vielä inhoaisin.

4.Valmiiksi marinoidut kaslerpihvit

- se kaiken tuhriva oranssi "marinaadi" töhnä ja ihraa ja jänteitä sisältävä "pihvi", ei ole grilliherkkujeni ykkönen.

5. Elävä ruoka

- matkailuohjelmissa ja pelkokertoimessa ihmiset syövät kiemurtelevia matoja, sätkiviä heinäsirkkoja sun muita ötököitä, niin paljoa rahaa ei kukaan voisi tarjota, että semmoisia suuhuni pistelisin.

Huh, koville otti, mutta sainhan viisi listattua.

Heitän haastepallon edelleen:
- Kapernaumin kolmas Jantikille

-Valkoista pellavaa Riikalle

-Valkoinen Pioni Piitsille

-Kesäkukan elämää Kesäkukalle

- Haapioahon Hannalle