lauantai 30. huhtikuuta 2011

Gojimarja

Prismassa oli tarjolla näitä superfoodiksikin tituleerattuja gojimarjapensaan taimia. Yrittänyttä ei laiteta, joten ostin yhden taimen kokeiltavaksi. Myyjän varoiteltua, että puska on kova leviämään juuriversoista istutin taimen suureen ruukkuun, koska se kuulemma voi kasvaa sellaisessakin. Ruukusta pensaan voi kipata roskiin jollei pensas tuo satoa, eikä se näin jää riesaksi vallaten puoli puutarhaa. Pensas on piikkinen ja muistuttaa karviaista.
Gojimarjasta kerrotaan näin: Gojimarjaa pidetään yhtenä maailman ravintorikkaimmista marjoista, niissä on paljon antioksidantteja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Pensas kasvaa 2-3 m korkeaksi ja leveäksi ja satoa se alkaa antaa pairin vuoden ikäisenä. Hyvältä kuulostaa.

Oikein mukavaa Vappua kaikille!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Uusi pihaprojekti

 Olen tämän viikon viettänyt kesälomaa ja ovatpa ilmat suosineet. Nämä aurinkoiset päivät olen viettänyt melkein aamusta iltaan puutarhaa kopsutellen ja lintukonserttia kuunnellen. Vihdoin toteutettiin miehen kanssa kauan ajatuksissa muhinut puutarhatyö- päällystettiin katteella hiekkakäytävän ja tuija-aidan välinen alue, misssä kasvaa viinimarjapensaamme. Tuo alue on ollut hirmuisen hankala hoidettava, ruohonleikkurilla mutkittelu pensaita väistellen on ollut kurjaa ja tuosta työstä päästään nyt eroon.
 Levitimme suodatinkanakaan suoraan nurmikon päälle ja sitten runsaasti katetta. Toivottavasti ruohikko pysyy katteen alla.
 Pari  pensasta hankittiin lisää täydentämään aluetta. Nämä ovat uutta vaaleanpunaista herukkalaatua Ailia.
Ainakin mainoksen mukaan sen marjat ovat vähemmän hapokkaita kuin tavallisessa punaisessa viinimarjassa on ja runsasta satoakin lupailivat. Katsotaan millaiset marjat pensaisiin ilmestyy.


Pääsiäisen narsissit ovat vielä terhakoita ja kohta alkavat jo taustalla kasvavat tulppaanit availla nuppujaan jos vain lämmintä säätä jatkuu.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Talven tuhorportti ja uutta kasvua

 Keväisen lämmin ja aurinkoinen viikonloppu sai lumikasat pienenemään ihan silmissä. Lumen sulaminen paljasti myös monta talven runtelemaa kasvia. Yläkuvassa pihatallin seinustalla kasvanut marjakuusi on lyttääntynyt saatuaan niskaansa koko katollisen lunta.
 Tämän nuoren omenapuun rusakot ovat kalunneet pilalle. Vaikka runko on suojattu sekä runkotupella, että suojaverkolla rusakot ovat silti päässeet hangen päältä herkuttelemaan sen kuorella.
 Katajat ovat ruskettuneet auringon puolelta.
 Samoin kartiokuuset.
 Lumimassat tai poikien talviset leikit on runtanneet myös alppiruusuja ja useita oksia on katkeillut.

 Katoilta pudonneet lumimassat on repineet myös vanhasta syreenipensaasta suuria oksia.

 Tuhojen vastapainoksi löysin jotain ilahduttavaakin. Kasvihuoneessa vihertää jo, ruohosipuli työntää uutta kasvustoa.
 Omenapuut on leikattu ja mielestäni nuo käppyräiset paljaat oksat ovat aika hienoja.

 Särkynyt sydän puskee punaisia lehtisilmuja.

 Unikon lehdet ovat talvehtineet vihreänä ja oikovat itseään auringon lämmössä.

 Tulppaanit ovat hyvässä alussa.

 Kävin eilen kuuntelemassa pari puutarha-aiheista esitelmää ja toinen niistä käsitteli elvyttävää puutarhaa. Huomasin yllätyksekseni, että olen tietämättäni rakentanut puutarhaani juuri kohti tuollaista elvyttävää puutarhaa. Sen tunnusmerkkejä on kivet, vesiaiheet, runsas kasvisto, harmooniset värit, polut ja oleskelutilat. Vaikka piha olisi pienikin, sinne tulisi saada luotua erillaisia tiloja kasveilla ja muilla rakenteilla. Tavoite olisi, että kaikkea ei näe kerralla, vaan puutarha houkuttelisi kiertelmään ja kurkkaamaan mitä polun mutkan takaa tai pensaiden tuolta puolen löytyy.
 Nurmikko on vielä kovin onnettoman näköinen.
Kävin vähän fiilistelemässä huvimajassakin. Siellä oli jo ihan lämmin istuskella. Siivoamista kaipaa sekin.
Ensi viikollakin luvattiin lämmintä, ehkä nyt sulaa loputkin lumet.