Haaste

Sain Sekasorron Marilta haasteen: Mitä en omista ja miksi?

Aineettomalla tasolla ihmiseillehän on tärkeintä perhe, terveys ja onnellisuus. Vaikka kaikkia näitä elämän perusarvoja on kohdalleni sopivasti osunut, ainakin terveyden riittämistä pitkälle vanhuuteen on toivomuslistalla ykkösenä, sen mukanahan kulkee onnellisuus ja perhekin.

Jos haastetta käsitellään materiaalisella tasolla, tuota rompettakin on jo tässä elämäntilanteessa siunaantunut ihan tarvittavasti, jollei jopa liikaakin. Yksi haavekin minulla ajatuksissa elää ja sehän on se suuri kaunis talo. Ennen aina unelmoin suuresta vanhasta talosta, mutta nyt pikkuhiljaa sen vanhan rinnalle on noussut ajatus uudesta vanhan tyylisestä talosta, jotta jäisi tuo vaivalloinen remppavaihe pois. Yksi unelman kohde on tuo yläkuvassa poseeraava Kannustalon torniainola. Kaunis talo.

Toisaalata, kun tuota tilantarvetta miettii, se on yksi hujaus, kun pojat kasvavat ja lentävät pesästä. Tarvitaanko me sitten miehen kanssa kahdestaan noin isoa taloa?

Ehkä tämä nykyinen riittää ja jää rahaa vähän reilumpaan elämään, eikä kaikki mene seinien makseluun.

Hmmm. tämä haastehan meni ihan syvälliseksi ajatteluksi- taidan tulla siihen johtopäätöseen, että en oikeastaan tarvitse mitään ja siksi etten tarvitse.

Kirpparihaaste

Meitä kirppareilla koluajia on täällä blogistaniassa useita ja haluan aloittaa uuden haastekierroksen, jossa haastetut esittelevät 3 mieluisinta ja 3 oudointa hankintaa.
Sen enempää sääntöjä en haasteelle laadi, vaan jokainen haastettu voi kopioida tunnustuksen blogiinsa ja laittaa sitä eteenpäin sellaisille blogin pitäjille, joiden tietää kirppiksiä kiertelevän.


Tässä 3 outoa hankintaani:
Nippu haarukkavetimiä. Mielstäni ne olivat hauskat, mutten ole kyllä minkäänlaista käyttöä niille vielä keksinyt. Ehkä joskus ajatuksiin pompahtaa jokin loistava idea, vetiminä nuo taitavat olla vähän epäkäytännöllisiä.



Iso pussillinen messinkikahvoja. Tuo pussillinen maksoi vain 9 euroa. SuloVilen-syndrooma iski ja ahneuksissani nuo ostin. (Ehkä nekin odottavat sitä suurta vanhaa taloa)



Tämän vekottimen käyttötarkoitus on täysi mysteeri, mutta siinä on niin mukava puukahva.




Mieluisimpia on tämä jo aiemmin esittämäni iloinen heittäytyjä- laskuvarjohyppääjä.

Myöskin tämä nahkainen matkalaukku on jo esitelty. Kovasti olen iloinen sen löytymisestä.

Sokerina pohjalla: n. 11 vuotta sitten ostin tämän punaisen avokuplan esikoiselle. Se maksoi 250 mummonmarkkaa ja se on akkukäyttöinen. Auto liikkuu eteen ja taakse polkimista painamalla, töötti ja vilkut toimivat. Siskoni kanssa se raahattiin kotiin (oltiin kävellen liikkeellä) ja se painaa melkoisen paljon.

Tämä löytö oli kyllä upea, en ole koskaan moiseen törmännyt sen jälkeen missään, onkohan komistus tuotu jostain ulkomailta vai mistähän lie kotoisin.

Nyt olen tallettanut tuon kuplan vintin perukoille tulevia sukupolvia varten.

Tämän haasteen haluan heittää suraaville blogeille:

Sekasortoa -Marille

Valkoinen ruusu- Mimmulalle

Vihreän talon väki, T:lle

Suklaamarengille

Pink piones, Marille

I Lilla Kamomillas Villa, Kamomillalle

Siipien Suojassa, Possumammalle

Hauska nähdä teidän aarteet ja turhuudet.

Tämän aisti haasteen sain Siipien suojassa blogin pitäjältä Possumammalta, Kiitos.


Säännöt ovat:

1. Laita tunnustus blogiisi

2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt

3. Linkitä bogiin, josta sait tunnustuksen (valitan tätä en osaa)

4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle

5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti



Aistit, saavat minut tuntemaan, että elän.
On onnellista, että ne kaikki toimivat suht hyvin, mutta tulisihan sitä toimeen, vaikka joku niistä puuttuisikin.

1. Näkö
Tämän aistin toimintaa pitää vähän avittaa silmälaseilla, kohta jo kaksitehoisillakin.
Näkö on tärkeä, pidän kauniista näkymistä: väreistä, sävyistä, luonnosta, taiteesta, esineistä ja ihmisistä.

2. Kuulo
Kyllä tämäkin on tärkeä. Pidän rauhallisesta musiikista, laulusta ja luonnon äänistä. Kova melu ja hälinä saavat kylläkin minut hermostumaan.


3. Maku
Jos jostakin aistista pitäisi luopua, ehkä valitsisin tämän.
Nautin toki hyvästä ruuasta ja makeasta turhankin paljon, mutta ehkä söisin terveellisemmin ilman makuaistia. Kaikki hyvähän on epäterveellistä!


4. Tunto
On ihana tuntea pehmeät kankaat, lapsen sileä iho ja koiran pörröinen turkki.
Kipeänä saattasi olla eduksikin, jos tuntoaisti olisi vähän heikentynyt.

5. Haju
Mielestäni hajuaisti on tärkeämpi kuin makuaisti. Toisaalta nehän tukevat hyvin paljon toisiaan.
Pidän tuoksuista, lapsen korvantaustat, koiran tassut, tuoksuvat kukat ja parfyymit. Hajuvettä suihkaisen lähes joka aamu.

Tässä tämän haasteen vastaukset, jollet ole vielä täthän vastannut, ole hyvä ota tästä haaste vastaan.




Kuiskaus tuulessa blogin pitäjä Susanna heitti tämän haasteen, kiitos.


Säännöt.


1. kopioi kuva ja laita blogiisi


2. laita linkki keneltä sait ( en osaa)


3. kerro 7 asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä


4. anna tunnustus 7:lle


5. linkitä nämä blogissasi


6. kerro näille 7:lle tunnustuksesta





Niin, mitäkö ette tiedä minusta.


1. Harrastin ennen lapsia koirien koulusta. Olin toko- (tottelevaisuus) ja vepe- (vesipelastus) ohjaajana useita vuosia. Kävin myös kehätoimitsijakurssin, mutten kuitenkaan tuntenut hommaa omakseni.


2. Tykkään käydä erillaisia kursseja työhön liittyviä ja harrastusmielessä. Ohjelmassa on ollut pajunpunontakursseja, lasinmaalausta, silkkimaalausta, kankaanpainantaa ja savitöitä. Kävin joskus myös maalamaassa öljyväreillä.


3. Toimitin Landseer-koirien rotuyhdistyksen lehteä usean vuoden.


4. Vaikka olen sosiaalinen, nautin yksinolosta. (Paitsi yksinäisinä öinä säikkyilen talon ääniä.)


5. En osaa pestä ikkunoita. Jos olen mielestäni saanut ikkunat kiiltäviksi, auringon paisteessa ne näyttävät kuitenkin siltä kuin lehmä olisi nuollut ne.


6. Nukun huonosti, heräilen usein pitkin yötä.


7. Minulla on hirmuinen määrä kenkiä, laukkuja ja hansikkaita. Ostan aina lisää, enkä raaski luopua niistä mistään. Jos löydän vaikka alennusmyynnistä halvat kengät, niin jotenkin on pakko hankkia niihin sointuva laukku ja hansikkaat myös.


Huh ottipa koville, rutistaa nämä 7 .
Myös tämä haaste on jo käynyt aika monella, joten jollet ole vielä vastannut näihin kipakoihin kysymyksiin, nappaa ihmeessä tästä haaste itsellesi.

Mökkikauden avaus

Olipas kiva pitkä viikonloppu. Pidin perjantaina lomapäivän, niin sain pidennetyn viikonlopun ja ihan pieneltä lomalta se tuntuikin.

Viikonloppuna aloitettiin mökkeily.
Kauden avaus olikin hyvin värikäs. Ensiksi roudasimme mantereella auton perässä peräkärryllisen tavaraa laiturille ja kärrystä kasseja purkaessani mieheni sadattelee julkaisukelvottomin kielikuvin manalanherran lempinimiä hyvin äänekkäästi.
Moisen lorun syykin siinä selvisi, veneen käynnistämiseen tarvittava väline oli 88km:n päässä kotona. No me soittelemaan sukulaisia kyyditsemään minut ja pojat ruokakassien kanssa saareen ja mies lähti autolla ajelemaan 8 km:n päässä olevaan lähimpään kaupunkiin. Hän sai reissata tuon matkan pariin otteeseenkin ennen kuin sopiva osa löytyi. Kun isäntä vihdoin kurvasi saaren laituriin alkoi vesisade.

Illalla piti alkaa katselemaan uutisia ja säätiedoitusta, kun digipoksi sanoi pim ja tvn näkymät hävisivät.
Seuraavana aamuna (lauantai) mieheni alkoi kokoamaan uusia valkoisia puutarhatuoleja, niin eikös paketin mukana olevassa ruuvissa ollut jengat mäsät ja tuolien kokoaminen jäi siihen kun sopivaa ruuvia ei omista varastoista löytynyt. Taas soitto sukulaisille, jotka olivat onneksi juuri lähteneet lähikaupungin rautakauppaan ostoksille.

Sitten tapettiin kyy, poimin pojan housunlahkeesta puutiaisen, moottorisahasta loppui löpö kesken metsän siivouksen, mutta muutoin meillä oli oikein mukavaa mökillä.



Tässä nämä tuolit kaikkien ruuvien kanssa.



Muutama kesäkukkakin vietiin saareen.



Sadepisaroiden kostuttama pelargoni. Tänä vuonna olen ostanut vain näitä hempeän vaaleanpunaisia pelargonioita.



Tässä poikien vanha mökin pihalelu maailmanpurjehtija-alus Kunni. Tällä pojat ovat (turvallisesti pihassa) "seilanneet" huimia matkoja merirosvoja ja karikoita kuhisevilla merillä. Aikojen saatossa Kunnin purje ja monet muut varusteet ovat kadonneet maailman merille.
Alkujaan tämä Kunni pelastettiin naapurisaaren juhannuskokosta. Se oli tasapohjainen ruuhi, mikä raahattiin saarellemme ja mies sitä vähän varusteli poikien leikkeihin sopivaksi.



Kantrityylin Riitta-Maria heitti kodinhoitohaasteella.
Nimeä viisi tärkeintä omaan kodinhoitoon liittyvää asiaa.

Kaikkein tärkeimmät asiat, joita ilman huusollimme ei tulisi toimeen ovat 1. pyykinpesukone ja 2. kuivausrumpu. Pyykkikone pyörii ainakin kerran lähes jokainen päivä ja ilman kuivausrumpua kotimme olisi varmasti täynnä kuivumaan ripustettuja pyykkejä. Kuivausrummun plussaksi sanottakoon vielä, että sen jälkeen sukat, neuleet ja colleget ovat ihanan pehmeitä ja silitettävät vähenevät, kun rummussa kuivatut vaatteet eivät ole niin rypyssä kuin telineellä kuivattelun jälkeen.

3. tärkeimmälle sijalle kipuaa pölynimuri, tässä imurissa on vielä tarpeeksi imutehoa ja pitkä sähköjohto 13m. Meillä on oma imuri jokaisessa kolmessa kerroksessa, mikä mielestäni on turvallisempaa kuin raahata tätä yhtä rappusissa kerroksesta toiseen. Ja jos vaikka joku muukin haluaisi auttaa imuroinnissa (ei kovin usein tapahdu) voi tehdä sen toisella koneella.



4. sijalla on tiskikone. Viisihenkisessä perheessä tiskipöytä kyllä pursuaisi kippoa ja kuppia ilman tätä masiinaa. Kovin tekniseksi taisi tulla tämä listaukseni. Mitenkähän entisaikaan naiset oikein selvisvätkään kodinhoidosta, kun perhekootkin olivat suuremmat kuin nyt, eikä näitä koneita oltu keksittykään. Kunnioitan suuresti näitä mummojamme, jotka leipoivat leivät, kehräsivät langat, ompelivat vaatteet, kutoivat matot ja sukat. Ruuan laiton aloittivat puiden pilkkomisella, veden haulla kaivosta, lypsämisellä ja periunoiden kuokkimisella pellosta. Pyykit pestiin käsin ja huuhdeltiin avannossa. Lapsia oli liuta ja usein vanhuksetkin hoidettiin siinä samassa kotona.
Huh, ja meillä on ruuanlaitossa suurin vaikeus millä taytteillä ottaisimme pakastepizzan kaupan pakastealtaalta.

Hups, meni vähän sivuraiteille tämä listaus.
Takaisin haasteeseen.



5. sija menee yhteisesti pölyhuiskalle ja Tolulle spraypullossa. Molemmat ovat melko näppäriä.



Sain Elämän Talon Jossulta tämän kauniin tunnustuksen.
Tuhannet kiitokset Jossu.



Kiitokset myös kaikille kommentin jättäneille. On aina mukava nähdä, ketkä ovat sivulla pistäytyneet. Käyn usein kurkkimassa myös teidän sivuillanne vastavierailulla.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille.