Mökin sisustusta

 Pikkuhiljaa alkaa mökin sisustus valmistua. Lähes kaikki sisustuselementit ovat vanhaa ja kierrätettyä. Vain hyvin vähän uutta on hankittu rakennustarvikkeita lukuunottamatta. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tuo kyprokin alta paljastunut harmaa seinä kirjoituksineen on paras katseenvangitsia ja SE juttu mökissä.

 Tähän kapeaan välikköön en halunnut ovia tekemään siitä entistäkin ahtaamman, joten päädyin keveään verhoratkaisuun, joiden avulla kuitenkin saa halutessaan näkösuojaa makuuhuoneisiin.

Keittiöseinustalle ei enää asennettu yläkaappeja vaan lisäsäilytystilaa haettiin avohyllyillä.

  Viikonloppuna kieputin köydestä ja lepän kaarnasta kranssin vajan seinustaa somistamaan.

Tällä hetkellä remontin alla on vierasmajan sisäpinnat. Sieltä poistettiin myös vanhat kyprokit seiniltä ja paukutetaan tilalle samalla lailla vaalealla Osmocolorin puuvahalla käsitelty vaakalaudoitus kuin päämökissäkin on samalla saadaan vedettyä sähkötyöt seinän sisään.

Pieni rantavahti

Tässä valpas rantavahti Aino tarkkailee tuuhean otsatukkansa lomasta rantaviivaa ja huomaa kalliolle jätetyt pyyhkeet.

 Aallokko on kohtalainen, eikä uimareita heti näy. Rantavahti huolestuu.

 Nyt valpas rantavahti huomaa uimareiden päät vedessä ja kiitää paikalle.

 Rantavahti komentaa väy-väy-väy, olkaahan varovaisia siellä.

Ja tämä tarina on tosi. Meidän pikkuinen Aino on oikein hyvä rantavahti ja ryntää aina paikalle vahtimaan uimareiden menoa.

Lämpimiä uimakeljä kaikille!

Keskikesä

Kalenterin mukaan vietämme keskikesää, mihinköhän tuo alkukesä hurahti???
Olenkohan noudattanut niin tarkasti hidastamisen ajatusmaailmaa, että hitaudessani en ole oikein saanut mitään aikaiseksi? Luonto ja puutarha on kylläkin saanut aikaiseksi minunkin puolestani, kaikkialla on niin vehreää ja luonto pursuaa uutta elämää ja kauneutta.

 Puutarhassa on jo monet kasvit ohittaneet kukinta-aikansa, mutta vielä osa vasta aloittelee kukintaa.

Viiniköynös kukkii jälleen runsaasti ja lupailee hyvää rypälesatoa. Näyttää siltä, että köynös lisää tuotantoaan vanhetessaan.

 Viime vuonna tehty perennapenkki näyttää vielä vähän harvalta kunnes perennat alkavat tuuhettua.

Edellisen postauksen gojimarjapensas on lähtenyt lupaavasti alkuun ja näyttää viihtyvän ruukussaan.

Liljakukot, nuo punaiset pirulaiset viettävät rietasta elämää värililjojen lehdillä ja ovat tuhonneet lähes kaiken vihreän. Nuput näyttävät vielä terveiltä ja toivon niiden jaksavan aueta.

 Tämä kookas unikko on yksi kukkasuosikeistani, sekin levittäytyy vuosi vuodelta laajemmaksi kasvustoksi.

 Mutta puutarhan ehdoton kuningatar on uhkea pioni, minkä miehen nyrkin kokoiset kukat tuoksuvat ihanasti.

Nyt tämä puutarhuri jatkaa hidasta elämää, viettää lomaa, vetää löysiä ja toivottaa kaikille kivaa juhannusta.

Gojimarja

Prismassa oli tarjolla näitä superfoodiksikin tituleerattuja gojimarjapensaan taimia. Yrittänyttä ei laiteta, joten ostin yhden taimen kokeiltavaksi. Myyjän varoiteltua, että puska on kova leviämään juuriversoista istutin taimen suureen ruukkuun, koska se kuulemma voi kasvaa sellaisessakin. Ruukusta pensaan voi kipata roskiin jollei pensas tuo satoa, eikä se näin jää riesaksi vallaten puoli puutarhaa. Pensas on piikkinen ja muistuttaa karviaista.
Gojimarjasta kerrotaan näin: Gojimarjaa pidetään yhtenä maailman ravintorikkaimmista marjoista, niissä on paljon antioksidantteja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Pensas kasvaa 2-3 m korkeaksi ja leveäksi ja satoa se alkaa antaa pairin vuoden ikäisenä. Hyvältä kuulostaa.

Oikein mukavaa Vappua kaikille!

Uusi pihaprojekti

 Olen tämän viikon viettänyt kesälomaa ja ovatpa ilmat suosineet. Nämä aurinkoiset päivät olen viettänyt melkein aamusta iltaan puutarhaa kopsutellen ja lintukonserttia kuunnellen. Vihdoin toteutettiin miehen kanssa kauan ajatuksissa muhinut puutarhatyö- päällystettiin katteella hiekkakäytävän ja tuija-aidan välinen alue, misssä kasvaa viinimarjapensaamme. Tuo alue on ollut hirmuisen hankala hoidettava, ruohonleikkurilla mutkittelu pensaita väistellen on ollut kurjaa ja tuosta työstä päästään nyt eroon.

 Levitimme suodatinkanakaan suoraan nurmikon päälle ja sitten runsaasti katetta. Toivottavasti ruohikko pysyy katteen alla.

 Pari  pensasta hankittiin lisää täydentämään aluetta. Nämä ovat uutta vaaleanpunaista herukkalaatua Ailia.
Ainakin mainoksen mukaan sen marjat ovat vähemmän hapokkaita kuin tavallisessa punaisessa viinimarjassa on ja runsasta satoakin lupailivat. Katsotaan millaiset marjat pensaisiin ilmestyy.

Pääsiäisen narsissit ovat vielä terhakoita ja kohta alkavat jo taustalla kasvavat tulppaanit availla nuppujaan jos vain lämmintä säätä jatkuu.

Talven tuhorportti ja uutta kasvua

 Keväisen lämmin ja aurinkoinen viikonloppu sai lumikasat pienenemään ihan silmissä. Lumen sulaminen paljasti myös monta talven runtelemaa kasvia. Yläkuvassa pihatallin seinustalla kasvanut marjakuusi on lyttääntynyt saatuaan niskaansa koko katollisen lunta.

 Tämän nuoren omenapuun rusakot ovat kalunneet pilalle. Vaikka runko on suojattu sekä runkotupella, että suojaverkolla rusakot ovat silti päässeet hangen päältä herkuttelemaan sen kuorella.

 Katajat ovat ruskettuneet auringon puolelta.

 Samoin kartiokuuset.

 Lumimassat tai poikien talviset leikit on runtanneet myös alppiruusuja ja useita oksia on katkeillut.

 Katoilta pudonneet lumimassat on repineet myös vanhasta syreenipensaasta suuria oksia.

 Tuhojen vastapainoksi löysin jotain ilahduttavaakin. Kasvihuoneessa vihertää jo, ruohosipuli työntää uutta kasvustoa.

 Omenapuut on leikattu ja mielestäni nuo käppyräiset paljaat oksat ovat aika hienoja.

 Särkynyt sydän puskee punaisia lehtisilmuja.

 Unikon lehdet ovat talvehtineet vihreänä ja oikovat itseään auringon lämmössä.

 Tulppaanit ovat hyvässä alussa.

 Kävin eilen kuuntelemassa pari puutarha-aiheista esitelmää ja toinen niistä käsitteli elvyttävää puutarhaa. Huomasin yllätyksekseni, että olen tietämättäni rakentanut puutarhaani juuri kohti tuollaista elvyttävää puutarhaa. Sen tunnusmerkkejä on kivet, vesiaiheet, runsas kasvisto, harmooniset värit, polut ja oleskelutilat. Vaikka piha olisi pienikin, sinne tulisi saada luotua erillaisia tiloja kasveilla ja muilla rakenteilla. Tavoite olisi, että kaikkea ei näe kerralla, vaan puutarha houkuttelisi kiertelmään ja kurkkaamaan mitä polun mutkan takaa tai pensaiden tuolta puolen löytyy.

 Nurmikko on vielä kovin onnettoman näköinen.

Kävin vähän fiilistelemässä huvimajassakin. Siellä oli jo ihan lämmin istuskella. Siivoamista kaipaa sekin.

Ensi viikollakin luvattiin lämmintä, ehkä nyt sulaa loputkin lumet.

Kesäaika

Vaikka ulkona onkin vielä kovin talvista, kellot pitää muistaa illalla rukata kesäaikaan.

Se tietää, että ensi viikolla on hankala taas saada poikia aamulla hereille ja illalla ajoissa nukkumaan.

Kevät etenee ja on mukava bongata aina uusia keväisiä tapahtumia Aino-koiran pissatuslenkkien varrelta.

Pajunkissat ovat jo auenneet, muuttolintuja näkyy yhä enemmän ja sen myötä lintujen viserrys tulee päivä päivältä äänekkäämmäksi. Lumien sulaminen paljastaa myös tien varsille talven aikana pakastuneet koirankakkaläjät ja se taas kirvoittaa joka keväisen yleisönosastokirjoittelun asiasta. Ja onhan se aika inhottavan näköistä ja saa olla tarkkana, ettei sotke kenkiään.

Tänään pistäydyin Turun messukeskuksessa järjestetyssä Kädentaito-, antiikki-, taide- ja keräilymessuilla.

Tilaisuus taisikin olla oikein yleisömenestys, sillä aamulla sai jonotella lippuluukulla pitkän tovin.

Messukeskuksen jonotussysteemistä annoin kehittämisehdoituksen vahtimestareille. Siellä ei ole mitään jonotusjärjestystä, vaan vellova ihmismassa tungeksii kohti lippuluukkuja. Tässä systeemissä kiltit eivät etene ja röyhkeät rynnistäjät ujuttautuvat massan läpi. Pitäisi olla selkeästi erotellut jonotusväylät kohti jokaista lippuluukkua, niin sisäänpääsy helpottuisi. Nih

Messuilla oli paljon kivaa katseltavaa, mutta ainoa ostokseni oli tämä strutsinkasvattajien myymä pölyhuiska aidoista strutsinsulista. Tuosta tulee mieleen vanhojen elokuvien sisäköt pikku essuissaan tupsuttelemassa pölyjä samanlasella huiskalla. Hauska kapistus.

Lisäksi ostin nahanhoitoainetta. Esittelijä sai tällä aineella vanhoista kuluneista nahkatuotteista niin hyvän näköisiä, että sai minutkin vakuuttuneeksi aineen tehosta. Tuolla voi kuulemma hoitaa sohvat, kengät, laukut ja muut nahkatuotteet, joten käyttökohteita löytyy.

Hidastellen kevääseen

Tässä Aino vielä talvitamineissaan odottaa ensi viikon trimmausta, on aika vaihtaa kevyempään turkkimalliin.

Aloitin lukemaan tätä hidastamisen ylistystä. Se sisältää paljon ajattelemisen arvoista asiaa. Elämässä on paljon turhaa touhotusta, josta voisi ihan hyvin luopua, elää vähän yksinkertaisemmin ja hidastaa vauhtia. Turhan krääsän ostamisesta olen jo melko hyvin päässyt irti. Nyt kun olen raahannut roinaa kirpparille, olen kulkenut hyllyjen välit kädet selän takana ja katse lattiassa, etten tekisi mitään löytöjä. :)

Lisääntyvän valon ansiosta valokuvaaminenkin alkaa onnistua ilman salamaa. Aurinko paljastaa armotta myös likaiset ikkunat  ja pölyiset pinnat. Viikonloput harmittavaisesti kuluvatkin siivouksen merkeissä.

Tässä vielä olohuoneen torahampaat- miehen haluamat kotiteatterikaiuttimet. Inhoan niitä, mutta joskus pitää vaan tehdä kompromisseja perhesovun säilyttämisen puolesta. No onhan elokuvia mukavampi katsoa kunnon volyymillä- pitää myöntää, mutta saisipa nuo jotenkin kätkettyä.

Hyvää ystävänpäivää!

    

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille
Tiluntalossa pistäytyjille!

Arktiset kelit koettelevat meitä edelleenkin koko alkavan viikon, säätiedoitus povaa.
Onpahan ollut pitkä, kylmä ja luminen tämä talvi. Luonnon lisäksi tuntuu, että itsekin on ihan kohmeessa, ei innostuta tuunailla eikä sisustella ei edes päivitellä blogia. Toivottavasti pian tuleva kevään aurinko ja lämpö herättävät edes jonkilaisen luomisvimman ja touhuilutahdon tähänkin naisihmiseen, ettei tällainen pönötys jää pysyväksi olomuodoksi.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Uusi harrastus

Uudenvuoden lupauksena päätin kohottaa kuntoani ja lisätä liikuntaa. Uutena harrastuksena aloitin zumban ja tänään oli ensimmäinen tunti.
Oli se rankkaa ja vauhdikasta. Kun en entuudestaan tuntenut liikkeitä, olo oli vähän köntysmäinen, eikä lantioni suostunut ollenkaan vatkaamaan ohjaajan mallittamia voltteja. Laji on varmastikin oikein hyväksi istumatyötätekeville ja lisää selkärangan liikkuvuutta. Tunnin jälkeen olin kyllä ihan poikki, mutta hauskaa se oli vetkutella rytmikkään musiikin tahdissa.

Joulun siivosin pois jo viime viikonvaihteessa. Mutta muutoin ei mitään mainittavaa ole tapahtunut sisustus- eikä remppaprojekteissa. Turhia romppeita olen kuskannut kirpparille ja yrittänyt kulkea siellä sivuille vilkuilematta, etten vaan bongaisi mitään ostettavaa. Muutoinhan ei tavaramäärä vähene yhtään jos jokaisella reissulla ostaisi jotain uutta poisvietyjen tilalle.

Lunta on meilläkin ihan hirmuiset määrät, nyt alkaa olla jo ongelma minne sitä kippaa pihamaalta. Penkat on korkeammat kuin muistaisin ikinä täällä asuessamme olleen. Mutta lumitöistä huolimatta tällaisen talven pitäisi ollakin, lunta ja pakkasta.

Hyvää viikonvaihdetta teille!