Hauskaa vappua ja 5 yksityiskohtaa itsestäni

Mukavaa ja lämmintä vappua kaikille.

Ikä kai alkaa painaa, kun ei yhtään ole haluttanut aloittaa mitään vappuhulinoita. Ei kutsuttu edes vieraita. Munkkeja paisteltiin keko ja niitä on nyt porukalla ahmittu siman kera ja ilmapalloja on tietysti puhallettu rekvisiitaksi.

Ei avattu illalla edes kuohuviinipulloa miehen kanssa, vaikka ollaan aikoinaan menty vappuna kihloihin. Ei vaan maistunut kummallekaan munkkimässäilyn jälkeen. No yhden siiderin nautin töiden jälkeen ulkona, kun oli niin ihanan lämmin auringossa. Eipähän ole huomenna päänsärkyä,

kun pitänee viedä pojat katsomaan vappuhulinaa torille, sen suuntaisia pyyntöjä on esitetty. Pihatöillä taidetaan juhlistaa loppupäivä huomista työn juhlaa. Ostettiin uusia muurikiviä, joista on tarkoitus loihtia uutta kukkamaan reunusta.

Sunnuntaina onkin ohjelmassa partiomarssi, meidän kaikki kolme poikaa ovat partiossa, hyvä harrastus.

Sain Sekasorron Marilta haasteen kertoa 5 yksityiskohtaa itsestäni:

1. pituus 169 cm, paino vaihtelee 60-65 välillä riippuen suklaan ja liikunnan tasapainosta.

2. kengän koko 36

3. hiukset vaalean eri asteet, riippuen väriaineesta.

4. käytän silmälaseja, joita on useampia.

5. minulla on hammaskoru yläkulmahampaassa (d 13).

Haaste on jo käynyt melko monella, joten voit napata sen tästä itsellesi, jollet ole vielä haastetta saanut.

Nostalgiaa tv-ruudussa

Pääsiäislomalla tein ihanan löydön tv-kanavilta. Ilokseni huomasin vuosien takainen suosikkisarjani Tie Avonleaan tulee uusintana.

Katsoin teininä kaikki jaksot ja sarja tuntuu edelleenkin niin hyvältä, siinä on paljon huumoria, iloa, surua ja elämän opetuksia, kauniita vaatteita ja nostalgista maalaiselämää.
Nyt vanhempana sarjasta katsoo myös ihanaa maalaisromanttista sisustusta, huonekaluja, astioita, tapetteja, verhoja, lamppuja ja somia talomalleja. Esitysaika on vaan niin sopimaton, TV1 arkisin 9:30. Kovalevy on kovilla, kun tätä sarjaa tallettelee, eikä jokaista jaksoa ehdi samana päivänä siitä katsoa ja poistaa.

Maalaisromanttisen sisustuksen ystävät vilkaiskaa joskus jakso sarjasta, anti on parempi kuin missään alan sisustuslehdessä tai -kirjassa.

Taimikaupoilla ja kirpparilöytöjä

Taimikaupasta löysin tämän pinkin kaunokaisen. Kyseessä on ruusumanteli, joka kukkii keväisin, ennen lehtien puhkeamista. Suojellakseni sen kukintoa luvatuilta yöpakkasilta se oleilee vielä meillä sisällä. Pahaa vain pelkään, että se ehtii avata kaikki kukkansa, ennen yöpakkasten loppumista, mutta onpahan kaunis kukkaloisto jatkuvan ihailun alla sisällä.


Lähikuva ruusumantelin kukasta.

Löysin myös uuden magnolian, sekin odottelee istutusta sisätiloissa. Tämä taitaa myöskin avata kaikki nuppunsa sisälämmössä.

Lähikuva magnolian kukasta, sen pajunkissaa muistuttavasta pörröisestä nupusta puskee ihastuttavan viehko kukka. Voi kunpa siinä olisi vielä tuoksu, mutta tämä ei tuoksu miltään.

Kirpparilöytöjä. Tämän jauhopurkin bongasin kympillä.

Näitä rautalangasta punottuja, pitsimäisiä ruukunalusia ostin kaksi.

Tästä pidän kovasti, kankaalla päällystetty posliininen suojaruukku.

Ja pohjaleiman mukaan käsityöläisen valama orvokkivaasi pääsee mökin koristukseksi.

Kylläpä viikko on vierähtänyt vauhdilla kohti loppuaan. Nyt kun pihalla voi jo hääräillä, jää sisällä oleilu vähään, joten remontti ja sisustusrintamalla on hiljaista.

Kohta alkaakin mökkikausi, merestä on jo jäät lähteneet ja pian saa veneen vesille.

Kyllä kevät on ihanaa ja energiaa antavaa aikaa, kaikki luonnossa tapahtuva herääminen ja kasvun ihmeet ilahduttavat. Pitää vain muistaa aina hetkeksi rauhoittua tarkkailemaan ja nauttimaan kevään heräämisestä, ettei tämä kaunis aika vaan hurahda huomaamatta ohitse.

Hyvää loppuviikkoa!

Kyllä Suomi on pitkä maa

Pääsiäisen pyhät vietimme Suomun talvisista maisemista nauttien.
Nettiyhteydet eivät olleet parasta laatua, joten sivujen päivitykset ovat olleet tauolla.

Näin kevättalvella huomaa, miten hurja ero on pohjoisen ja etelän keväässä. Lähtiessämme Suomulta, pyrytti lunta ja kotiin saapuessamme kevät oli jo täydessä loistossa.


Alppiruusut jo pullistelevat nuppujaan.


Sipulikukat olivat viikon aikana puskeneet pintaan siniseksi matoksi.

Tämä ihan luonnonvarainen kevätkukkija on levittäytynyt vahvasti pihapiiriimme.

Nimenkin joskus etsin tälle kukalle, mutta olen sen jo täysin unohtanut. Keväällä kukka on kaunis, mutta kukinnan jälkeen siitä jää pitkähköt ruskeat lituvarret, mitkä eivät ole kovin kauniita. Lehdet pysyvät vihreinä aina ja kasvavat kivoina ruusukkeina.

Tulppaanit ovat kasvattaneet jo melko pitkiä lehtiä.

Ja lumen alla painuneet vuorenkilvet ovat ryhdistäytyneet ja oikoneet ruttuiset lehtensä. Nämä ovat kivoja perennoja, niitä on helppo lisätä, ne nopeasti täyttävät vihreillä lehdillään kasvualustansa, kasvavat melkein missä vaan ja lisäksi ne kukkivat kauniisti.

Hyvää Pääsiäistä!

Näiden Pentikin tipusten kera haluan toivottaa kaikille oikein mukavia Pääsiäispyhiä.

Syökää hyvin, kattakaa kauniisti ja nauttikaa aurinkoisista päivistä ulkoillen!

Itse aion tehdä kaikkea tuota. Luvassa on vähän reissuakin.

Huvimajan ja kasvihuoneen kevätsiivous

Ihana aurinkoinen sunnuntaiaamu on antanut hirrrmuisen energialatauksen ja olen oikein tyytyväinen, että olen saanut paljon aikaiseksikin.

Huvimajaan vaihdoin verhot, pesin ikkunat ja siivoilin talven pölyt muutenkin pois.

Pöydän päällä roikkuva kynttelikkö on edellisviikkoinen kirpparilöytöni, minusta se oli niin sopiva huvimajan tunnelmaan.

Keltainen tyynynpäälinen ja tämä ruukunsuojus ovat tämän aamun löytöjä.

Alla tämän aamun kirpparilöydöt. Kaikki löysivät heti paikkansa huvimajasta.

Kasvihuoneen siivosin myös. Nyt sekin odottelee vain lämpimiä ilmoja ja pieniä taimia suojaansa.

Tuo punainen kastelukannu on viimekesäinen kirpparilöytö. Se on ollut tosi ihana, sen metallisesta siivilästä vesi suihkuaa hienoina pisaroina, mikä ei lyttää hentojakaan taimia.

Samalla kun otin kuvia huvimajasta ja kasvihuoneesta napsin muutamia kuvia puutarhastakin.

Olen aivan hurahtanut havuihin, niitä kasvaakin tontillamme monia eri lajeja. Minusta havut antavat hyvää näkösuojaa ja taustaa kukkiville kasveille. Havut tuovat pihaan väriä talvellakin.

Lisäksi niillä saa mukavia sommitelmia kun yhdistelee erimuotoisia ja värisiä havuja.

Alppiruusut ovat taineet selviytyä hyvin talvesta. Niitä varjostaa jo isoksi kasvaneet tuijat, joten kevätaurinko ei pääse niitä kuivattamaan. Näin lehdetkin säilyvät kauniin vihreinä. Alppiruusujen edustalla on tuiviota, mikä aina talvisin rusehtuu, mutta saa taas kesällä takaisin vihreän värinsä.

Suihkuallas on vielä jäässä. On tainnut jäätyä ihan pohjaan saakka, kun vieläkin on aivan kovaa jäätä päällä.

Viime keväänä istuttamani pensasmustikat pullistelevat jo silmujaan. Sain niistä syksyllä jo kourallisen marjojakin, vaikka pieniä vielä ovat.

Minulla on yksi tuija, mikä on siementänyt kolme uutta tuijan taimea. Tässä yksi , näyttää vähän kärsineen talvesta, kun on pikkuisen kellastunut. Eiköhän se siitä vielä virkisty.

Noidat liikkeellä

Huomenna on taas se päivä kun ovilla käy pieniä noitia tekemässä taikojaan, nuoruutta ja terveyttä lupailevat. Tänä vuonna olen muistanut ostella virpomispalkkaakin, joskus on ollut pieni paniikki kun en ole muistanut, silloin on pitänyt koluta kaapit josko jotain nannoja on johonkin jemmaan jäänyt.

Alueellamme ei kovin montaa virpomisikäistä tyttöstä asustele, joten ne muutamat ovat mieluisia vieraita. Muistan kyllä ajan kun nuorena parina asuimme kerrostalolähiössä, siellä ovikellonsoittajia kävi riesaksi asti. Ovikello alkoi soimaan jo aamuvarhaisella ja kerrankin illalla viimeisenä kävi kuraisia pojanvintiöitä, jotka olivat lähimetsiköstä riipineet koivunrisuja ja yrittivät niillä virpoa.

Tänään olen päässyt jo puutarhatöihin. kovin märkää vielä on mutta siistimistöihin jo pääsin.
Leikkelin liian suureksi kasvaneet keijuangervot maantasalle ja keräsin syksystä jääneet perennojen naatit pois. En olisi millään malttanut lopettaa ja tulla sisälle, niin tuntui mukavalta kopsutella kukkapenkkejä ja kuunnella lintujen visertelyä.