Työporukan kanssa tehtiin retki Raumalle, eikä noita vanhan Rauman kauniita taloja kyllästy katselemaan, vaikka siellä useasti olenkin käynyt. Myöskin siellä olevat ihanat sisustuskaupat ovat aina kivoja käyntikohteita.
Tässä ylemmässä tornitalossa kävimme syömässä runsaasta noutopöydästä.
Alempi tornitalo oli satamassa, josta lähdimme veneellä Kuuskajaskarin saarelle.
Niin romanttisia ja kauniita molemmat talot.
Alla hauska yksityiskohta Kuuskajaskarista.
Ikkunanäkymä vanhasta Raumasta. Vanhaan aikaan kun nämä koirapatsaat istuivat näin, se merkitsi, että isäntä on merillä. Kun patsaat istuivat kuono sisään päin, se tarkoitti, että isäntä on kotona. Kenelle lie viestit tarkoitettu ;)Ainoan ostokseni sisustuskaupasta oli tämä naulakko, jonka hankin esikoisen huonetta varten. Tuohon tukevaan naulakkoon hän saa ripustella koulureppunsa ja pyöräilykypäräsä, jotka nyt lojuvat pitkin lattioita. Tyhjänä nuo tapit saa käännettyä sivuun. Kätevää!
Omalla veneellä ei tänä vuonna ole paljoakaan ehditty purjehtimaan, mutta muutaman reissun teimme partiopoikien vanhempien kanssa lippukunnan veneellä.
Lisäksi aikaa on vienyt tuo edellisessä kirjoituksessani kertoma sukututkimus, ilmoittauduin mukaan työväenopiston sukututkimusoppiinkin. Lisäksi isäni sairastelun vuoksi, olemme viettäneet tavallista enemmän aikaa myös vanhempieni luona.
On tässä syksyn tummenevissa illoissa se mukava puoli, että taas saa tunnellmoida kynttilöiden hämyssä ja käpertyä sohvan nurkkaan filtin kera.
1 kommentti:
Moi Tilu, kiinnostaisiko pikkujoulut helmikuussa Sannan luona Vihdissä?
Lähetä kommentti