Äitienpäivänä

                                                          Poikien antamat miniruusut

                                                                    Atsalea on mieheltä

Näin on vietetty taas kaikkien äitien omaa päivää kauniissa auringonpaisteessa. Edelleenkin pojat olivat askarrelleet äitienpäiväkortit jotka suukkojen ja kukkien kera sain. Olen onnellinen, ettei poikiin ole vielä iskenyt ujous läheisyyteen, mikä kovin moneen teiniin jossakin vaiheessa iskee, vaan heitä saa edelleenkin suukottaa ja halata. Viikko sitten olin seuraamassa poikien partiomarssia, oli melkoisen kolea keli marssia polvihousuissa, mutta hauskan näköisethän nuo vetimet ovat. Tuntuu, että koko kevät on ollut vallan kylmää ja tuulista, koskahan ilmat oikein lämpenee? Sitä jo kovasti odottelen.

Tätä kevään vihreyttä ja luonnon heräämistä varjostaa isäni vakava sairaus. On surullista seurata, miten ennen aina niin vahva ja touhukas mies vähitellen hiipuu ja väsyy. Hänen itsensä on selvästikin vaikea hyväksyä tilannetta että auttajasta tuleekin autettava. Toivottavasti hän kuitenkin saa vielä nauttia tästäkin kesästä.