Mies ja pojat olivat viikonlopun Joensuussa ja minä pidin lauantaina illanvieton entisille kurssikavereilleni. Me olemme valmistuneet 22 vuotta sitten, mutta näemme yhä joka vuosi. Kokoonnumme aina jonkun kotona ja illan lopuksi päätämme kuka kutsuu seuraavana porukan koolle. Nämä ovat aina riemukkaita illanviettoja, herkuttelua, pientä viininmaistelua, naurua ja puhetta piisaa yömyöhään asti.
Joskus on ihanaa olla yksin kotona. Yleensä ensimmäiseksi siivoan kodin puhtaaksi ja sitten nautiskelen hiljaisuudesta ja siisteydestä. Mutta kun yö saapuu alkaa mielikuvitus laukata. Tällainen vanha talohan aina napsuu ja narisee eikä näihin ääniin päivisin kiinnitä mitään huomiota, mutta kun yksin pimeässä niitä natinoita kuulostelee, on mielikuvitus jo heti luomassa äänien aiheuttajaksi joukon murtovarkaita vääntämässä sorkkaraudalla ovia ja ikkunoita. Nukun todella huonosti yksinäisinä öinä. Aamulla koko yöllinen panikointi tuntuu täysin naurettavalta. Mutta samat mielikuvitusrosvot hiippailevat taas seuraavana yksinäisenä yönä. Onneksi näitä on aika harvoin.
Vähän kynttiläfiilistelyä
Mukavaa alkavaa viikkoa ja syyskuun alkua!
7 kommenttia:
Kuulostaapa mukavalle illanvietolle, kavereita on aina hauska tavata :) Minä tahdon olla samanlainen että yöllä mielikuvitus laukkaa... Silloin se muka tuntuu niin todelliselle :D Hauska tietää että on muitakin...
Niin ja oi, huomasin että teille on tulossa hauvavauva ;) Kiva rotu, veljelläni on 8kk ikäinen westie-typykkä...
Hei!
Onnea westievauvan kanssa! Onko teillä trimmaaja jo tiedossa? Meillä tärppäsi hyvä trimmaaja vasta kolmannella yrityksellä kun halutaan varmistaa että koira ainoastaan nypitään eikä turkkia pilata koneella ajammisella.
Jos sulla on kysyttävää, sähköpostiosoitteeni löytyy blogisivultani :)
Hyvää alkavaa viikkoa!
kamomilla
Kauniita kuvia blogissasi! :)
Joskun on pakko saada olla yksin..
vaikka edes tunti..
mukavaa syksyä...
Kivoja tuollaiset "yksin olot" joskus.
Minulla on myös tuo siivoaminen ensin ja sitten nautin.
Tosi, että joskus vähän "pelkää" jotain tyhmää.
Mutta nythän sinä saat sinne oivallisen vahtikoiran <3
Mukavaa viikkoa!
Ihanaa kun olette pitäneet yhteyttä vuosien ajan kurssikavereiden kanssa.
Ja minä kanssa yksin ollessani olen vähän sellainen "onhan ovet lukossa, nuku ovelle päin tyyppi", harvoin vaan sitä ihan yksin on, mutta jos Hessu on työreissussa ja minä lasten kanssa, sekin riittää.
Meille tähän kadun varteen ilmaantui keväällä kahteenkin taloon tuollaiset karvaturrit. Veikeitä, vikkeläjalkaisia koiria :)
Hei Tilu, löysin juuri blogiisi. Taidetaan olla samoilta seuduilta? :) Kivoja juttuja sulla täällä, mökkikuvat kivan kesäisiä. Mukavaa syksyä ja Onnea hauvavauvasta! :)
Lähetä kommentti